Tilkantorin kautta on kulku Pikku Huopalahden puistoon. Sitä ennen on hyvä pysähtyä Mätäpuron putouksella, jota […]| Vihreät sylit
1950- ja 1980-luvulla Haltialan viereen rakentui Torpparinmäen asuinalue. Joen toisella puolella on Vantaan Tammiston asuinalue, […]| Vihreät sylit
Ydinkeskustan historiallisilla puistoilla on jännittäviä tarinoita kerrottavanaan. Kolmen tunnetun puiston ja yhden puistikon taustalta löytyy […]| Vihreät sylit
Kahden kolmion ja niitä yhdistävän suorakaiteen muotoinen Erottajan aukio on historiallisen ydinkeskustan merkittävä nivel kaupunkirakenteessa. […]| Vihreät sylit
Vanha kirkkopuisto on keskustan suosituimpia oleskelupuistoja. Lempinimensä Ruttopuisto se sai 60-luvun nuorisolta ja lempinimi on […]| Vihreät sylit
Vanhan kirkkopuiston vieressä, Lönnrotin kadun varrella on pieni puistikko, joka on nimetty kansalliseepoksemme Kalevalan luojan, […]| Vihreät sylit
Tämän alkujaan yksityisen puutarhan perusti venäläissyntyinen liikemies Nikolai Sinebrychoff (1786–1848). Sinebcrychoff keräsi liiketoimillaan merkittävän omaisuuden. […]| Vihreät sylit
Näillä Helsingin eteläisiin osiin sijoittuvilla puistoilla on ollut tärkeä rooli Helsingin identiteetin rakentamisessa 1800-luvun alkupuolelta […]| Vihreät sylit
Tähtitorninvuoren puisto oli 1900-luvun alussa kaupungin ensimmäinen kunnallinen puisto. Korkea mäki, josta oli hyvät näköalat […]| Vihreät sylit
Kaivopuisto on yksi Helsingin tunnetuimmista, vanhimmista ja rakastetuimmista puistoista. Sen pinnanmuodot ovat vaihtelevia, käytäväverkosto polveileva, […]| Vihreät sylit
Engelin aukio on nimetty Helsingin historiallisen keskustan suunnittelijan, arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) kunniaksi. Engelin […]| Vihreät sylit
Eiranpuisto, alkujaan Eiranpuistikko ja kansan suussa ”Kukkapuisto” on syntynyt yhdessä Eiran kaupunginosan kanssa. Vuosien 1905–1907 […]| Vihreät sylit
| Vihreät sylit
Puistonauhan ensimmäinen puisto idästä katsoen päin on Meripuisto. Puisto jakautuu toiminnallisiin alueisiin ja avaraan puistotilaan. […]| Vihreät sylit
Puisto kunnioittaa nimellään 1767 syntynyttä Gustaf Fredrik Stjernvallia, joka oli majuri ja Uudenmaan ja Hämeen […]| Vihreät sylit
Koko puistonauhan rakentaminen aloitettiin Rantakallionpuistosta. Puisto syntyi entisen satamaradan päälle. Puiston luonnonvaraiset puut, pensaat ja […]| Vihreät sylit
Telakkakadun toisella puolella on viehättävä Pyhiinvaeltajanpuisto. Pyhiinvaeltajan puiston keskeinen elementti on näyttävä vesiallas. Allasta reunustaa […]| Vihreät sylit
Tätä puistomaista aluetta voi erehtyä luulemaan taloyhtiön pihaksi, koska se sijaitsee talojen vieressä ja erillään […]| Vihreät sylit
Pyhän Birgitan puisto on saanut nimensä ainoan pohjoismaalaisen naispyhimyksen mukaan. Pyhä Birgitta eli 1300-luvulla. Puisto […]| Vihreät sylit
Ursinin kallio on eteläisen Helsingin vanhimpia puistoja. Se on saanut nimensä innokkaan uimarin, anatomian ja […]| Vihreät sylit
Kruununhaka ja Katajanokka mielletään kivikaupunginosiksi, mutta niissäkin on talojen välissä ja reunoilla viihtyisiä viheralueita, jotka […]| Vihreät sylit
Katajanokan asemakaavassa osoitettu Laivastopuisto reunustaa koko asuinaluetta. Suunnitelman idea on se, että tuulen puolellekin, meren […]| Vihreät sylit
Merikasarminpuisto on kunnostettu nykyiseen muotoonsa vuonna 1987. Katajanokan uusi asemakaava määritti puiston ja toi lähelle […]| Vihreät sylit
Muuten tuulisten puistojen Katajanokka on saanut oman suojaisan ”pariisilaispuistonsa”, pienen keitaan tiiviisti rakennetun kaupunginosan keskelle, […]| Vihreät sylit
Katajanokanpuiston (nyk. Tove Janssonin puiston) istutustyöt aloitettiin vuonna 1897 kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin piirustusten pohjalta. Hänen […]| Vihreät sylit
Kun Helsinkiä siirrettiin pois Vanhasta kaupungista ja sitä vuonna 1640 alettiin rakentaa Vironniemelle, oli metsäinen […]| Vihreät sylit
1800-luvulla tätä puistikkoa kutsuttiin nimellä Ritarihuoneentarhanne. Puistikko eli pieni puisto on hienostunut keidas tiiviissä Kruununhaassa. […]| Vihreät sylit
Vuonna 1996 laadittiin Säätytalonpuiston kunnostamissuunnitelma. Se tehtiin yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien sekä Valtion kiinteistölaitoksen edustajien […]| Vihreät sylit
Suomen pankki on vuodelta 1883. Sen suunnitteli saksalainen arkkitehti Ludwig Bohnstedt. Suomen pankin edustan istutukset […]| Vihreät sylit
Liisanpuistikko kuuluu Helsingin vanhimpien puistojen joukkoon. Puistikko istutuksin koristeltuna aukiona on ollut tärkeä paikka alueen […]| Vihreät sylit
Tervasaari on krunikalaisten luontokeidas. Se onkin kaavassa lähivirkistysalue, eikä puisto. Nimensä saari on saanut sillä […]| Vihreät sylit
Kruununhaka, stadiksi Krunikka tai Kruna, rajoittuu lännessä Unioninkatuun ja Etelässä Kauppatorin reunaa pitkin kulkevaan Pohjoisesplanadiin […]| Vihreät sylit
Kesäisenä päivänä voi Töölönlahden itärannan puistoissa nähdä lenkkeilijöitä, porukoita piknikillä, perheitä kävelyllä lastenrattaiden kanssa, ihmisiä […]| Vihreät sylit
Kaisaniemenpuisto, stadilaisittain Kaisis, on Helsingin ja koko Suomen vanhin puisto ja yksi keskeisimmistä ja merkittävimmistä […]| Vihreät sylit
Töölön viheralueiden voidaan katsoa saaneen alkunsa jo 1800-luvulla, huvila-asutuksen ja Töölön puistoyhtiön myötä. Hesperian huvila-alue […]| Vihreät sylit
Makasiinipuisto ja Kansalaistori kuuluvat Kluuvin kaupunginosassa. Kluuvinlahti ulottui aina Espalle asti ennen kuin se täytettiin. […]| Vihreät sylit
Alueen historiaa Vielä 1800-luvulla Töölönlahdenpuiston paikalla oli matala merenlahti nimeltä Kluuvinlahti. Suomen ensimmäisen Rautatien rakentaminen […]| Vihreät sylit
Kaupunkiympäristö kohentui merkittävästi, kun vaikutusvaltainen prokuraattori, vapaaherra Carl Johan Walleen (1781–1867) rakennutti Hesperianpuiston eteläosaan vuokraamalleen […]| Vihreät sylit
Hesperian esplanadi halkaisee Töölön kaupunginosan ja erottaa Etu-Töölön Taka-Töölöstä. Puistoalue alkaa Mannerheimintieltä ja päättyy Taivallahteen. […]| Vihreät sylit
Hesperian rantapuisto ja Hesperian Esplanadi muodostavat hienon puistokokonaisuuden entisten teollisuuslaitosten sekä yksityisten huviloiden paikalla Töölönlahden […]| Vihreät sylit
Kaupunginpuutarhan alue sijaitsee Töölönlahden pohjoispäässä. Ruusutarha on aidattu yöksi lukittu puisto ja Talvipuutarha vehreä ja […]| Vihreät sylit
Töölön puistot ovat laajoja ja monimuotoisia, asukkaidensa arvostamia keitaita. Niiden muotokieli vaihtelee formaalista muotopuutarhasta luonnonmukaiseen. […]| Vihreät sylit
Topeliuksenpuisto on 1800-luvun rakastetulle satusedälle, kirjailija-toimittaja Zacharias Topeliukselle (1818–1898) omistettu puisto. Tämän puiston stadilaisnimi on […]| Vihreät sylit
Puistoalue on muodostunut entisten Bråvalla, Kinnekulle ja Miramar-nimisten huviloiden tonteille. Sibeliuksenpuisto, joka tuolloin oli vielä […]| Vihreät sylit
Puisto on suunniteltu Töölön rakentamisen yhteydessä samoihin aikoihin muidenkin Töölön puistojen kanssa. Piirustuksista löytyy silloisen […]| Vihreät sylit
Puisto on saanut nimensä sijaintinsa mukaan vuonna 1991. Se sijaitsee korttelin keskellä, piilossa, eikä sinne […]| Vihreät sylit
Entiselle satamatoimialueelle syntyi vuosina 1992–2002 palanen uutta Helsinkiä, joka ohi ajettaessa ei paljasta puistojaan. Ruoholahdessa […]| Vihreät sylit
Kellosaarenpuisto on asuinkortteleiden ympäröimä puistikko, joka avautuu yhdeltä sivulta merelle. Puiston pinta-ala on 4000 m2. […]| Vihreät sylit
Kellosaaren rantapuisto ulottuu Ruoholahden torilta Länsisatamankadun sillalle kanavan pohjoisrannalla. Kapealla puistoalueella on tasoeroa noin metri […]| Vihreät sylit
Puisto on luonteeltaan moderni, korkeatasoisesti rakennettu kaupunkipuisto. Materiaalien vaihtumiskohdat on rajattu selkeästi. Kasvillisuus on nostettu […]| Vihreät sylit
Puisto sijaitsee kanavan eteläpuolella Jaalanrannassa. Suunnitelman perustana oli arkkitehtitoimisto Pallasmaan laatima Jaalanrannan yleissuunnitelman ja puistoa […]| Vihreät sylit
Kanavan länsirannalla sijaitseva Jaalanrannanpuisto valmistui 1997. Puistikko, joka rakentuu Länsisatamankadun tukimuuriin, on kanavan rantapuiston pääte. […]| Vihreät sylit
Lauttasaaren eli Larun isäksi voisi kutsua kauppaneuvos Julius Tallbergia (1857–1921). Hän tuli ostaneeksi saaren puolivahingossa ja yritti […]| Vihreät sylit
Laaja ja avara Pajalahdenpuisto on rakennettu ylijäämämassoja hyödyntäen. Se on luonteeltaan oleiluun ja kävelyyn soveltuva […]| Vihreät sylit
Kauppaneuvos Julius Tallberg perusti Hevosenkenkälahden rannalle merikylpylän, jossa toimi myös kasino. Lauttasaarelaiset kutsuvat yhä Merikylpylänpuistoa […]| Vihreät sylit
Käytöstä poistettu liikennepuisto ja uinuva liikunta-alue ovat heränneet vireään toimintaan Helsingin Lauttasaaressa. Tähän tarvittiin monen […]| Vihreät sylit
Lahnalahden puisto on olennainen osa vuosien 1950–1960 rakennettua Lauttasaaren miljöötä. Puisto on kolmiosainen ja koostuu […]| Vihreät sylit
Isokaari on niin ainutlaatuinen katu Helsingissä, ehkä koko Suomessa, että sen on syytä mainita puistokohteena. […]| Vihreät sylit
Puisto on luonnontilainen niemi, jossa on myös jäänteitä linnoituslaitteista. Jäljistä päätellen luonnonvarainen niemi on nuorison […]| Vihreät sylit
Kesämaja-alueet ovat helsinkiläisiä erikoisuuksia, joita saattaa ihmetellä, ellei tiedä niiden taustaa. Keitä asuu näissä ”hobittikylissä”, […]| Vihreät sylit
Entisillä Meilahden kartanon peltomailla Johannesbergintien ja Meilahdentien välissä, kolmen kallion välisessä laaksossa, sijaitsee erityisen runsaslajinen […]| Vihreät sylit
Sana arboretum tulee latinan kielen puuta tarkoittavasta sanasta arbor. Kirjallisuudessa sana on esiintynyt ensimmäisen kerran […]| Vihreät sylit
Meilahden arboretumin erikoisuus on pensasruusulajikkeiden kokoelma, rosarium. Meilahden ensimmäinen ruusukokoelma perustettiin vuonna 1991. Ruusukokoelma, osa […]| Vihreät sylit
Pikku Huopalahti on vielä monien aikalaisten muistoissa se romukauppojen ja autokorjaamojen epämääräinen alue. Siitä rakentui […]| Vihreät sylit
Pikku Huopalahden puistot ovat yleisilmeeltään varsin luonnonmukaisia ja avoimia kuten Korppaanpuistokin. Täällä on mukava kävellä […]| Vihreät sylit
Viiri on yksi Helsingin 73:sta leikkipuistosta. Se on osa Tilkanniittyä ja Korppaanpuistoa. Rakennusviraston puistosuunnittelija Mikko […]| Vihreät sylit
Tilkanniitty jatkuu luontevana osana suoraan leikkipuiston alueesta ja käsittää myös metsäisen osan pikku Huopalahden länsirannalla […]| Vihreät sylit
Pitäjänmäen alue on asukkailleen rakas, mutta puistoturisti ei sinne välttämättä ensimmäisenä mene. Silti tällä alueella […]| Vihreät sylit
Patterimäen puisto rajoittuu Pajamäentiehen ja pohjoisessa Takka- ja Arinatiehen. Alueen eteläpuolella on Pajamäen asuntoalue ja […]| Vihreät sylit
Strömberginpuisto on Pitäjänmäen ja koko Helsinginkin puistojen helmi. Nimensä se on saanut sähköteollisuutemme uranuurtajajan, vuorineuvos […]| Vihreät sylit
Strömbergin vanha pysäköintialue on saanut uuden muodon modernina puistona. Tämä hieman piilossa oleva puisto on […]| Vihreät sylit
Pitäjänmäessä on asuttu jo kivikaudella. Tämä tiedetään, koska Nuolitien leikkipuiston takana on tehty kaivauksia ja […]| Vihreät sylit
Haagan Alppiruusupuisto eli tuttavallisesti rodopuisto, on ainutlaatuinen helmi Helsingin puistojen kirjossa. Tänne kannattaa ehdottomasti viedä […]| Vihreät sylit
Alppiruusujen ja atsaleoiden kukinta on parhaimmillaan kesäkuun alkupuolella. Atsaleat aloittavat kukintansa ensin ja osa niistä […]| Vihreät sylit
Maunula on pieni pyöreä kaupunginosa mäkitasanteella, jota laaksot ympäröivät. Laaksossa kulkee Mätäpuro, uudelta nimeltään Haaganpuro, […]| Vihreät sylit
Alueen pellot ovat syntyneet vanhan käytännön mukaan turvepohjaisille maille, jotka sekä kosteuden että kivettömyyden johdosta […]| Vihreät sylit
Lähellä Sorsapuistoa sijaitsee Suomen suurin uurnahautaukseen suunniteltu hautausmaa. Hautausmaa perustettiin hevoshakana käytetyille maille vuonna 1966. […]| Vihreät sylit
Luontopolku kiertää Maunulanpuiston viehättävissä maisemissa: metsissä, pähkinälehdoissa, purolaaksoissa ja kulttuurimaisemissa. Polun teema on ”Luonnon kiertokulku […]| Vihreät sylit
Varsinainen puistokulttuuri Maunulan alueella alkoi Sorsapuiston myötä. Sorsapuiston halki virtaa Mätäpuron sivuhaara. Noin 1950 kaupunginpuutarhuri […]| Vihreät sylit
Syksyllä vuonna 1998 valmistui Maunulan leikkipuistoon uusi leikkipuistorakennus, jonka sijainti aiheutti suuria muutospaineita koko leikkipuiston […]| Vihreät sylit
Pitkulaisen Kirsikkapuron puiston juju on sen läpi virtaava, mutkitteleva puro ja mittava Prunus ja Pyrus-hedelmäpuiden […]| Vihreät sylit
Haltialan alue (ruots. Tomtbacka) on ”stadilaisten lande”, Helsingin laajin viher- ja ulkoilualue, Helsingin Keskuspuiston osa […]| Vihreät sylit
Luonnonsuojelualue sijaitsee Haltialan peltojen pohjoispuolella. Perinteisen peltomaiseman keskellä sijaitseva Ruutinkoski on monipuolinen luontokohde kosteikkoineen ja […]| Vihreät sylit
Sana arboretum tarkoittaa puulajikokoelmaa tai -puistoa. 1800-luvulla aina 1900-luvun alkupuolelle asti kaikilla itseään kunnioittavilla kartanonomistajilla […]| Vihreät sylit
Vantaanjoentörmä pitkä ja kapea suojeltu alue. Sitä luonnehtivat kasvistollisesti rikkaat ja pääosin hyvin säilyneet erityyppiset […]| Vihreät sylit
Pitkäkosken rinnelehdot sijaitsevat hieman kauempana Haltialan alueesta, Keskuspuiston luoteisosassa Vantaanjoen molemmin puolin. Alueen omistavat Helsingin […]| Vihreät sylit
Haltialanmetsä on suojeltua aarnimetsää, se rauhoitettiin hakkuilta 1930-luvulla. 10.5.1984 metsäalue sai suojelupäätöksen. Metsästä on kehittynyt […]| Vihreät sylit
Tuomarinkylän kartano ja siihen myöhemmin liitetty Haltialan kartano ovat aikoinaan kuuluneet kiinteästi Helsingin pitäjän kirkon […]| Vihreät sylit
Pihlajamäki täytti vuonna 2012 50 vuotta. Se on niin sanottu metsälähiö. Pihlajamäen jylhälle luonnolle on […]| Vihreät sylit
Viikin latokartano perustettiin Viikin talonpojilta pakkolunastetuille maille Viikkiin tuottamaan viljaa ja rehua Helsingin perustajan, kuningas […]| Vihreät sylit
Pihlajamäen rakennetut ja rakentamattomat viheralueet sekä talojen väljät tontit liittyvät saumattomasti toisiinsa ja siksi alue […]| Vihreät sylit
Uusinta uutta niin suunnittelumetodeiltaan kuin ajatusmaailmaltaan on vuonna 2009 syyskesällä avattu Pihlajamäen nuorisopuisto. Se sijaitsee […]| Vihreät sylit
Pihlajamäestä ei saa lähteä, jos ei ole käynyt tervehtimässä sen ainutlaatuista luonnonmuistomerkkiä. Täällä sijaitsevat Suomen […]| Vihreät sylit
Viikin peltoja on viljelty keskiajalta asti, paikka on tunnettu nimellä Viikin Latokartano, joka on perustettu […]| Vihreät sylit
Ekologinen leikkipuisto Viikkari on rakennettu entiselle pellolle, asuinalueen ja Viikinojanpuiston väliin. Puistossa on leikkipuistorakennus ja […]| Vihreät sylit
Ihmisen tekemä ekologinen oja puhdistaa vesiä Viikinojanpuisto on koko alueen keskuspuisto ja sen pääelementti Viikinoja […]| Vihreät sylit
Kilpailun avulla erikoinen puisto Maaherranpuisto. Viikintien, Pihlajamäentien, Viikinkaaren ja Pasteurinkadun välissä sijaitseva puisto on muotokieleltään […]| Vihreät sylit
Uuden Arabianrannan asukkaat saavat nauttia mielenkiintoisista viheralueista, jotka ovat historian tarinoita täynnä, aina Helsingin perustamisesta […]| Vihreät sylit
Tällä hetkellä Vanhankaupungin puistot muistuttavat ennemminkin suurta niittyaluetta kuin perinteistä puistoa. Alue Kellomäen tuntumassa on […]| Vihreät sylit
Rakastettu Esplanadinpuisto on Suomen tunnetuin puisto ja Helsingin sydän, varsinainen cityelämän catwalk, jonne tullaan näyttäytymään, […]| Vihreät sylit